Vähän kuvia, enemmän tarinaa

Pitkasta aikaa tekstia. Lapset ovat kyllastyneet siihen, että aiti kuvaa joka välissä. Kuvia on sitten vähän vähemmän ja tekstiä enemmän.

Australialaiset ovat omituisia. Täällä on hevosten laukkakilpailu, Melbourne cup, joka pistää koko kaupungin sekaisin. Se on yleinen vapaapäivä työpaikoilta (siis laukkakilpailun vuoksi!!!) ja sitten kaikki innokkaat 100 000 menevät katsomaan kisoja ykköset niskassa ja hattutyyli vastaa Ascotin kisoja Brittein saarilla. Oma työpaikkani Monash University ei myönnä vapaapäivää tuollaisen hapatuksen takia, mutta tietysti meilläkin oli shampanjatarjoilu ja kisoja katsottiin yhteisvoimin. 

Tässä kuva työpaikkani kahvihuoneesta. Vasemmalla on Lynne, joka pitää ryhmämme kurissa, keskellä on Vic, joka pyörittää juuri alkanutta hengitystutkimusta ja oikeassa reunassa on Lorraine, jonka tutkimuksessa on päänvammaiset.

Väkeä siis oli paljon ja tietysti vetoa piti lyödä. Mäkin päätin olla Aussi ja veikkasin hevosta numero 12 Galileos jotakin. Ei voittanut ja 10 dollaria rikastutti jotakin vedonlyöjää. Myöhemmin samalla viikolla (koska niitä hevosten juoksukisoja siis oli koko viikon ajan) oli sitten Ladys day, jossa muutama työkaverinikin kävi. 

Leevi on onnellinen. Valmiiksi kalustetun asuntomme varusteluun kuului myös pastakone. Käytyämme South Melbourne marketilla ostamassa asiaankuuluvia varusteita, pääsi Leevi uskollisten assistenttiensa kanssa tekemään pastaa. Saimme lopulta pinaatti-ricotta -täytteisiä tortellineja. Jos vierailijat haluavat tällaisia herkkuja, niin näistä täytyy sopia erikseen Leevin kanssa. On ainakin toistaiseksi niin innokas tekemään, että voi vaikka onnistuakin. Muita täytteitä testaamme myöhemmin. Mulle kelpaisi myös ihan vaan perus tuorepasta.

Leevi alkaa teineillä... Viime perjantaina oli kahden kaverin synttärit paikallisella nuorisoseurantalolla. Kutsut lähetettiin suljetulle ryhmälle Facebookin kautta ja paikalle oli järkätty disko. Äiti (siis se olento, joka pilaa Leevin elämän ja aiheuttaa noloja tilanteita liukuhihnalta) vei Leevin juhliin ja KAUHEATA... tuli käväisemään sisällä sanomassa juhlakaluille päivää ja moikkasi vielä juhlien vahtijana toimineet vanhemmat. Siis ihan älyttömän noloo...

Kymmeneltä sitten sain kuitenkin hakea hyvin onnellisen ja iloisen pojan kotiin. Hauskaa oli ollut!!!

Ensivisiitti lähitorille, eli South Melbourne Marketille on tehty. Kyseessä on suuri sisätori, josta löytyy käytäväkaupalla erilaisia liha, kala, juusto, herkku ym. ruokakojuja. Lisäksi vaatteita, laukkuja, käsitöitä ym. on paljon. Emme voineet vastustaa kiusausta ja ostimme roquefortia ja brietä ja patongin. NAM!!! Mä sain myös Yarra Valleyn Pinot Noiria sen kanssa. Joskus elämä on ihan ok.

Eräs prinsessa löysi uuden hatun auringonsuojakseen. Tässä näyte torieleganssista.

Aupairimme Tuula lähtee kotiin. Kävimme syömässä Tuulan läksiäisiä ja Liina oli elementissään kun pääsi ravintolaan syömään. Letit ja kultaiset sandaalit. 

Lassi tilasi tyylilleen uskollisena 400 g pihvin. Ja oli aika vaikuttunut saamansa pihviveitsen koosta. Ja epäilijöille tiedoksi: Lassi tietysti söi kaiken. 

Lasten kanssa on aina mukavaa käydä ravintolassa. Tässä mun kolme iloista rosvoa istuvat rauhallisesti paikallaan juttelemassa mukavia päivän tapahtumista. Selvisimme kuitenkin tälläkin kerralla vähäisin vaurioin ja ymmärsimme, että pääsisimme tänne ravintolaan toistekin syömään. 

Sunnuntaina oli hieno keli. +26 astetta ja aurinkoa. Läheisessä satamassa oli 5 autoa rinnakkain laskemassa veneitä ja vesiskoottereita vesille. Kuvan oikealla puolella on n. 10 auton jono, joka pysyi tasaisen kokoisena ainakin koko aamupäivän ajan.  

Aamulla meillä oli myös urheiluponnistus. Mäkivetoja läheisessä puistossa meren rannalla. Leevi ja Lassi lähtivät ihan miellään mukaan hulluttelemaan äidin mukaan. Ja kaikki kiskoimme minkä jaloista irti saimme. Huomenna kostautunee... Täällä on kesäisin niin kuuma, että kaupunki tarjoaa juomavedet. Ei tarvitse raahata omia pulloja mukaan. 

Päivän päätteeksi Lassi päätti tehdä takapihan kalusteistamme taidetta. Tässä kasassa on huojuva pöytämme (ehkä ostamme uuden tämän vuokraemännän pöydän tilalle) ja lisäksi kaikki tuolit. Alkuperäinen torni oli vielä korkeampi, mutta tämä oli se versio, josta taitelija halusia otattaa kuvan. 

Ensi viikonloppuna on tiedossa urheilukisoja. Lassi juoksee aluemestaruuskisoissa ja jos siellä menee hyvin, niin sitten on vuorossa osavaltion mestaruuskisat joulukuun alussa.