Lassi siis aloitti yleisurheilun täällä Ausseissa kun vihdoinkin löydettiin meille sopiva klubi. Harjoituksia on kahdet viikossa ja kisoja kerran. Molemmissa on vaatimukset, että vanhemmat osallistuvat toimintaan. Eli kaikissa harjoituksissa joku aikuinen istuu kentän reunalla seuraamassa treenejä ja kisoissa olen jo oppinut haravoimaan hiekkaa, mittaamaan pituushyppyjä (ja myös huomaamaan kuinka monella eri tavalla se voidaan tehdä...), paimentamaan lassin ikäryhmää kisojen halki ym. Tästä hyvästä on sitten naama palanut joka kerta. Lippalakki, aurinkolasit ja suojakerroin 30 ovat täysin riittämättömät varusteet tähän touhuun. Hyvännäköisiä lierihattuja tarvitaan.
Kuten nopeimmat jo Facesta näkivät (kannattaa liittyä sinne jos haluaa kuulla meidän kuulumisia nopeammin), niin Lassi on kunnostautunut pikajuoksussa. Tässä on poikien 4x100 metrin viestijoukkue, joka selvisi kisoista hienosti jatkoon. Eli meillä on 1.12. tiedossa Victorian osavaltion mestaruuskisat. Lassi ja Albert pääsvät myös tyttöjen kanssa jatkoon, eli sekajoukkueviesti on myös tiedossa.
Poikien joukkue on myös tyypillinen Aussi-joukkue: yksi suomalainen, yksi espanjalainen ja kaksi täällä syntynyttä lasta...
Leevi huomautti äidille jossakin vaiheessa, että hänellä on vain lenkkarit ja crocsit. Kuulemma 13 -vuotias poika tarvitsee hieman enemmän kenkiä. Sitten päästiin ostoksille... ja nyt Leevilläkin on converset. ;-)
Suomiterveisiäkin on saatu! Keke on syntynyt!!! (Tiina ja Antti yrittävät kovasti väittää, meille että Aleksi on syntynyt, mutta katsotaan nyt seuraavan 18 vuoden aikana miten käy. Tanuki säilytti oikean nimensä. ;-))
Herra Rätiskän uusin versio on tullut. Kiitos Eero!! Koska emme suruksemme päässeet julkistamistilaisuuteen, niin meille lähetettiin lohdutuspalkintona painotuore versio lehdestä.
Australia ei saa pelkkiä kehuja. Mun ihanan suloinen autoni näytti tältä yhtenä aamuna, kun Hannele yritti päästä golfkentälle pelaamaan. RÄYH!!! Autossa ei tietenkään ollut mitään varastettavaa, mutta näin sitten joku halusi tunkeuta autoon ja avata hanskalokeron ja tunkeutua takakonttiin takapenkin kautta. Korjauslasku oli yli 10000 AUD. Onneksi oli vakuutus, mutta kyllä se omavastuunkin pulittaminen otti päähän. Olemme vähän suunnitelleet muuttoa etelämmäs, jossa on rauhallisempia asuinalueita (ja ehkäpä autotallikin). Vieraat mahtuvat meille kuitenkin!!
Me olemme täällä nettiruokakaupan uskollisia asiakkaita. Maija ja Liina ovat erityisen mieltyneet tällaiseen aamujogurttiin. Siihen kuuluu kaataa päälle holtittomasti sokeria ja mun mielestä vielä vähän mysliä. Liina korvaa myslin laittamalla vielä vähän lisää sokeria. :-)
Erään kerran meille tapahtui katastrofi. Ihana jogurttimme oli loppunut ja koska olin rastinut kauppalistalta kohdan: saa laittaa korvaavan tuotteen, niin TERVEYSTERRORISTIT iskivät!!!
Huomaa erityisen kevyt ja rasvaton aamupalamme. Ei muuten tule nälkä pariin tuntiin ja pitää nälän poissa paljon paremmin kuin kaurapuuro!!!
TÄSSÄ on korvaava tuote. Sen lisäksi, että kaikki ihanan tyydyttyneet rasvahapot oli poistettu jonkun toisen aamujogurttiin, niin lisäksi...
...ne yrittivät saada meidän verenkierrossakin olevat, vaivalla hankitut, kolesterolit takaisn. Onks joku ollut yhteydessä colesin ruokakauppaan ja kertonut niille mun ja Liinan paheista? Täytyy kuitenkin huomauttaa, että meidän esiäideistä viimeisin menehtyi 95 -vuoden iässä ja jos tämä aamuherkuttelu muuttaa ennusteen vain 93 vuoteen, niin mä olen valmis riskeeraamaan.
Sitten vielä pari kuvaa suomikoulusta, jossa käymme joka toinen lauantai. Lassi ja Leevi ovat isojen ryhmässä ja yrittävät narista, että eivät halua käydä siellä, mutta Liina on hyvin iloinen ja mielellään mukana toiminnassa.
Uskokaa tai älkää, Liina antoi vapaaehtoisesti laittaa letit!!! Aika tomreran näköinen.
Liinan luokassa on Ted, joka kulkee pari päivää jokaisen lapsen mukana. Lapset sitten kirjoittavat Tedin mukana kulkevaan vihkoon mitä ovat Tedin kanssa tehneet. Liina vei Tedin urheilukisoihin ja... kirjoitti ihan itse koko tarinan!!! Äidille tultiin näyttämään vasta kokonaan valmis juttu. Mä en pystynyt korjaamaan kuin ensimmäiset 2 kirjoitusvirhettä ja sitten vaan kehuin hienoa suoritusta!! Kaiken lisäksi Liina luki kirjoituksensa itse ääneen luokan edessä.
Tää on spesiaalikuva Petelle. Mä lähetin joskus talvella (syyskuussa) kuvan muutamasta leijasurffaajasta meidän lähirannalta. Näyttää siltä, että kelien lämmetessä surffaajien määrä vain kasvaa. Ihme kyllä eivät törmäile toisiinsa kovinkaan usein.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti