Sarvilinnat kylässä

Tämän viikon ehdoton juhal oli se, että Sarvilinnat saapuivat koko joukkueen voimin viihdyttämään meitä. Tällainen joukko meitä tuli vastaan Tasmanian lennolta. Oli ihanaa saada suomalaisia kaveita sekä äidille että lapsille. Ja aika vauhdikas viikko vietettiin. Meillähän on avoimet ovet kaikille, jotka jaksavat tänne asti tulla viihdyttämään meitä. Meillä on koulua ja töitä, mutta vapaa-ajalla mielellämme annamme viihtyttää itseämme.

Kaukonen bed and breakfast - you make them both -periaattella pääsee pitkälle.

Ensimmäinen yhteinen turistikohde oli Melbournen akvaario, jonne me hommasimme samantien vuosilipun, joten tulemme helposti seuraavienkin vieraiden kanssa sinne. Tässä on suurin koskaan elänyt hai.

Lassi yrittää tehdä tuttavuutta octopussyn kanssa, joka hyökkäili lasia päin.

Akvaarion meritähtiä pääsi taputtelemaankin ja Liina ilmoitti heti iloisena, että hän on paijannut meduusaa. Onneksi ei kuitenkaan. Täällä kuulemma kuolee enemmän väkeä meduusanpolttamiin kuin mihinkään käärmeisiin, hämähäkkeihin tai krokotiileihin. Hait ovat siellä Perthin suunnalla ja meidän porukalla ei ole mitään aikomusta mennä sinne käymään.

Paluumatkalla Liinaa tietysti väsytti ja näppäränä tyttönä järjesti itselleen kotiinkuljetuksen.

Vaikka on kivaa, että on vieraita, niin äiti on välillä TYHMÄ! Tässä nähdään mitä tapahtuu kun äiti TAAS kunnostautuu jollakin älyttömällä. :-) 

Meillä on täällä jo jaettu lasten ja aikuisten ruokavuorot! Aikuisten vuorolla on toki aika lailla rauhallisempaa ja enemmän tilaa pöydässä. Hannele ottaa tilanteesta ilon irti ja valitsee puolensa milloin mitenkin. Tässä pääsi ensijaolle susheista, kun ei hätkähtänyt melukylän lapsia.

Aikuisruokailijat saivat sentään vähän ruokajuomaa odotellessa. Huomaa suupielestä valuva kuolavana (kuvaajan jaloissa oli jo kohtalainen lätäkkö). Täällä on mielettömän herkullista sushia ja se on niin halpaa, että sitä voi oikeasti syödä usein.

Miksei aina voi olla lauantai, lauantai, lauantai. Miikseei aina voi olla lauantai, lauantai, lauantaiiii!!! (lauletaan sen radio cityn perjantaibiisin sävelellä). Me saatiin fazerin sinistä!!! Mullekin heltisi n. 2 palaa per levy. Pitänee kehittää kyynärpäätekniikkaa tai sitten alkaa pimittämään omia levyjä. Vielä on vähän tallella kaapissa, mutta siitä lapset ei tiedä mitään.

Lassi otti ilon irti herkkupäivästä. Tässä siis menossa aamiainen.

Ja mikään ei voita tyttökavereita! Tällaista oli mun huoneessa aamulla, kun Liinan ei tarvinnut lähteä kouluun.

Lauantairetkellä kävimme naapurikaupungissa Ballaratissa, jossa oli samanlainen kultaryntäys kuin Amerikassa aikanaan. Paikalliset liikennemerkit päätyivät iPhonelle, muut kuvat ovat ilmeisesti järkkärissä, joten näette niitä sitten kotiinpaluujuhlissa (jotka muuten on nyyttärit ja aussilaisittain BYO, me tuhlataan täällä kaikki rahat. toim. huom).

Sunnuntaina mentiin paikalliseen huvipuistoon Luna Parkiin. Siellä me Samin kanssa saatiin herkkukahvia sillä aikaa kun lapset juoksivat laitteesta toiseen. Muuten meidän aikuisporukka paleli oikein urakalla (tuuli ja 15 astetta ja välillä pientä sadetta). Lapsia sekään ei haitannut. Luultavasti eivät edes huomanneet, että satoi. 

Ja vielä tuli IHANA yllätys viikolla. Maarit oli laittanut meille suomi -paketin. Naistenlehtiä, fazerin sinistä, salmiakkia, ristisanoja, aku ankkoja... siis kaikkea mistä pieni suomalainen tulee HYVIN onnelliseksi. KIITOS MAARIT!!!

Jännitystä ja hikeä

Tämän viikon jännityksestä vastasi Leevi. Perjantaina puolen päivän aikaan äiti sai shokkisoiton töihin. Leevin koulusta soitettiin ja kerrottiin, että Leevi on loukkaantunut liikuntatunnilla. Sitten äkkiä taksilla paikalle tarkastamaan tilanne ja siellä sankari makasi sängyn pohjalla oikea käsi tyynyllä leväten. Pikkusormi oli 90 asteen kulmassa. Leeviltä pääsi kauhunkiljaisu kun tajusi, että äiti oikeasti aikoo vetää sormen paikalleen. Sitten lähdettiin sairaalaan.

Leevi oli todella otettu, kun äiti kuvasi vielä sairaalan odotusaulassa. 

Huomaa: Leevi on vielä koulun tyylikkäässä liikunta-asussa. 

Lopputuomio: Murtunut ja reponoitu hyvään asentoon. Seuraavat 3 viikkoa pidetään tällaista käärettä jos sormi ei putoa paikaltaan.

Viikonloppuna lähdimme suomalais-australialaisessa seurassa katsomaan maalaisnäyttelyä. Ja tässä näette tyypillisen australialaisen GPS -näkymän. Miksiköhän me edes käytettiin sitä... ?

Lapset pääsivät huvittelemaan kumivaljaisiin ja Liina innostui pomppimaan näin korkealle.

Myös Leevi laittoi elämän risaiseksi ja heitteli voltteja.

Ja tatuoinnit... Kenguru tietysti. Tästä jää vielä makee rusketusraja, mutta Leevi ei ole vielä sitä tajunnut.

Ja tietysti eläinten paijaamista. Liina ja Riina tykkäsivät kovasti näisä pikku kileistä.

Ja paikallinen satusetä kertoi tarinan ja lemmikkipapukaija näytti temppuja.

Ja poniajelu... Ehkä mä sittenkin saan ratsastuskaverin.

Sunnuntaiaamuna klo 7.55. hetki ennen lähtöä! Melbourne on nyt valloitettu. Puolimaraton on juostu huippuaikaan 2.07:54. Virallisia aikoja ei vielä ole netissä, toi on oman mittauksen perusteella. Herää kyllä epäilys miksi pitäisi treenata? Helsingissä hirmuisen puristuksen jälkeen 2:03 ja ihan kuoleman kielissä, täällä 5  min enemmän ja kohtalaisen hyvin jaksettu. Siellä oli ihan ihanat 2:10 jänikset, jotka kannustivat ja juoksivat juuri oikeaan aikaan. Kiitokset!!!

Ja koska tänään oli lämmintä yli 20 astetta, lähdettiin iltapäivästä vielä beachille. Ja siellä oli lentisverkot paikallaan. 

Lassikin antoi kaikkensa.

Siinäpä tärkeimmät tällä kertaa. Seuraavaan päivitykseen voi mennä vähän pidempi aika, koska Sami ja Riitta pesueineen ovat tulossa viihdyttämään meitä. Ja viikonlopuksi on suunnitteilla kaikenlaisia retkiä blogin sijaan.

Urheiluleiri alkaa

Tämän viikon suurin tapahtuma oli, että meidän personal trainer saapui kuvioihin. Hannele saapui viihdyttämään meitä sekä golfkentällä että jumppaamalla. Suunnitelmana on olla meillä jouluun saakka. Ja kaikille tiedoksi, että Hannelen händäri on kadehdittavat 2.3 (siis mä ainakin kadehdin). 

Näillä näkymin me ollaan superfittejä jouluun mennessä kun Hannele piiskaa meitä urheilemaan. 

Kuten kuvasta näkyy, on olo muuttunut meidän olohuoneen lattialla. Edellisissä blogeissa me ollaan hautautuneina sohvatyynyihin ja kietouduttu peittoihin. Nyt on ryhtiä toiminnassa ja lihashuolto hoidetaan säntillisesti (äiti istuu sohvalla punaviinilasin kanssa ja ihailee ahkeraa nuorisoa).

Liina on erityisen innoissaan. Kohta venyvät spagaatit kaikkiin suuntiin. Sorry huono kuvan laatu. Valokuvaajamme on hieman huolimaton, yritämme saada parempaa laatua jatkossa.

Liina on suloinen. Englannin ja suomen lukeminen sujuu jo vähäisesti ja sen kunniaksi täytyy ryhtyä kilpailemaan sanapelissä veljesten kanssa. Sanapelissä saat alla näkyvän kirjainristikon ja 90 sekunnin aikana täytyy etsiä mahdollisimman monta sanaa. 

Lassin tennsileirin päätteeksi oli tenniskisat. Ilmeestä voi päätellä mensestyksen.

Äiti on yleensä ihan hyvä äiti. Tosin tänään on ote lipsunut. Pahin huoltorikos, minkä äiti voi tehdä on ruoan myöhästyminen. Liina päätti huomauttaa asiasta. 

Spring break

Liina oli ensikertaa kynsihuoltolassa (oli jo aikakin)!!!

Liinan ei tarvii enää huolehtia kynsistä!

NAM!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Leevi oli Fajitas mestari.

Beach päivä!

Lassi ja Leevi oli sumo painia.

Creepy kuva Liinasta

Leevi kokosi grillin.

Uusi hattu. IhQ

Toinen hattu. WOW!

Roskikset poltettiin.

Ja tässä vielä äidiltä pari tarinaa. Liina on nyt oikeasti iso tyttö. Ensimmäistä kertaa kampaajalla käynti ja ensimmäistä kertaa manikyyrissä. Nyt on tyttö puleerattu hienoksi!

Äiti pitää päävastuuta ruoanlaitosta. Leevi alkoi marista, että ei halua TAAS kerran jauheliharuokaa... ja kas... sai samalla itselleen ruoanalaittovuoron. Tällä kertaa oli sitten vuorossa fajitas -lettuja. Ja jostakin syystä täältä saa kunnollisia avocadoja, jotka maistuvat herkullisilta. Ei tarvitse päivätolkulla kypsentää ja kytätä sopivaa päivää niiden käyttämiseksi.

Äiti sitten nappasi parit pysäköintisakot ja koska niistä voi valittaa, niin päätti sitten yrittää. Ja sillä aikaa kun valitusta vietiin kaupungintalolle ensimmäisestä, niin seuraava odotti tuulilasissa. Nyt on onneksi asukaspysäköintitunnus olemassa, niin eivät aussien parkkipirkot saa meidän kaikkia rahoja nyysittyä.

Täällä on ollut ensimmäisen kerran lämmintä. +27 astetta ja puolipilvistä. Sen kunniaksi mentiin beachille vaikka vasta iltapimeällä. Leevi ja Lassi pitivät kunnon sumo-ottelun ja voittajaksi selvisi Lassi tällä kertaa.

Me australialaistutaan kovaa vauhtia. Eilen oli SUURI päivä Ausseissa. Eli jalkapallon finaaliottelu. Sidney Swans vastaan Hawthorne Hawks. Sitä varten  oli koko kaupunki sekaisin, paraati perjantaina ja itse matsipäivänä suuri aamiastapahtuma. Itse stadionille mahtui vain 100 000 katsojaa ja kaikki muut juhlivat sitä pihalla grillaten. Mekin ryhdyimme leikkiin ja hommasimme oman "smokey joen". Leevin suuresta vastustuksesta huolimatta hommasimme kaasulämmitteisen. Perusteluna helppokäyttöisyys. Jännittävän matsin voitti meidän harmiksi Sidney Swans.

Kotonakin on ollut jännitystä. Meidän lajitteluroskis ja naapurin roskikset kasattiin yhtenä yönä yhteen ja sitten joku häirikkö heitti tulitikun perään. Emme siis lajittele jätteitä vähään aikaan.

Ja uusia golfkenttiä otettu haltuun! Tällä kertaa Brighton ja Kaukosten Melbournen golf -rankingissa se nousi heti kärkeen. 18 reikää 3 tunnissa ja kenttä sijaitsee miellyttävässä ympäristössä, jossa ei ollut liika kaupungin meteliä ja autoja. Leevi pelasi tasoitukseensa, mutta äidillä ei mennyt ihan yhtä putkeen. Ensimmäinen par kuitenkin... Huomionarvoista on kuitenkin, että eräällä nimeltä mainitsemattomalla par 3-väylällä Liina draivasi pidemmälle kuin Leevi. Ja sillä samaisella reiällä sekä äiti että Liina olivat 5. lyönnillä greenillä. 

Lassi on löytänyt tenniskurssilta suomalaisen 11 -vuotiaan leikkikaverin, joten paikallisiin tutustuminen viivästynee vähän.

Lassi päivitti tekstit tuonne kuvien väliin, mutta äiti on vähän runsassanaisempi tässä loppukaneetissa.

Nyt on mun (Leevin) vuoro vähän päivittää blogia. Siis, viime viikolla me ei ehditty, niin nyt tulee kunnon pläjäys.   

 Tosta yläpuolella olevasta kuvasta näkyy avoauton haitat. Joskus sattuu linnun"pommi" osumaan. Ei olla paljon ton jälkeen ajettu katto alhaalla :)

 Seuraavaksi näemme Albert Park Driving Rangen. Liina on innoisaan odottamassa MUN golftuntia (ei ollut ainut loiseliö sillä tunnilla).

 Jos noi yllä olevat videot näkyy niin hyvä (ne tuli mukaan vahingossa). Jos ei, niin niistä pitäisi näkuä mun ja Liinan upeat golfswingit. Voitte arvata kumman oli hienommat :)

 Viikonloppu aamuisin ei meillä ole ollut hirveä kiire. Tossa noin on menossa kunnon aamupainit.

 Sunnuntaina lähti koko perhe lenkille. Liina tuli pyörällä ja loput juoksi. Lassi lähti sooloilemaan ja meni juoksemaan veden rajaa pitkin. Aika hyvä laskuvesi nimittäin...

 Samana päivänä ehdittiin viettään Liinan perhepäivää Luna Parkissa. Te jotka ette tiedä mikä on perhepäivä, niin tässä selitys:
Perhepäivä: Päivä Kaukosten perheessä, jonka saa syntymäpäivälahjaksi. Tälläisena päivänä lahjan saanut saa valita mitä tehdään ja missä syödään. Koko perheen pitää olla mukana.
Alunperin Liina halusi mennä Lintsille, mutta muuttokiireiden vuoksi ei ehditty, joten mentiin paikalliseen huvipuistoon.

 Liina ei ole vielä valinnut minne mennään, mutta pitihän sielläkin syödä. Joten perusratkaisu: nugetit ja limut.

 Luna Parkissa tuli tuhlattua vähän rahaa kaikenlaisiin peleihin. Liina voitti mm. hienot aurinkolasit.

 Tossa on äidin työpiste. Muuta en sitten tiedäkkään ylemmästä tai alemmasta kuvasta.

 Äiti on näköjään saanut töihin omat käyntikortinsa.

 Koulussa annettiin rokotuksia 7 luokkalaisille, mutta mulle anettiin puuttuvia rokotuksia. Sain luultavasti vesirokkorokotuksesta lievän allergisen reaktion. Tossa kuvassa se on jo kyllä vähän laskenut :)

 Suomesta tuli hyvin tärkeä paketti, johon kuului neljä uusinta Aku Ankkaa! Vierotusoireet ovat pahat, mutta onneksi Sanoma on saanut järjestettyä Aku Ankka tilauksen tällekkin puolelle maailmaa (KIITOS!).

 Eilen lauantaina päästiin pelaamaan kentälle ekan kerran. Kenttä oli Albert Park Public Golf Course. Pelaamattomuus vaikutti kierrokseen, mutta sain ekan BIRDIEN. Lassikin sai par:in ja Liina pelasi kanssa tosi hienosti. Liina pelasi yhden par nelosen alusta loppuun! Välillä tuntuu että Liinalla sujuu paremmin kun mulla.

Siinä itse golffari :)