Sarvilinnat kylässä

Tämän viikon ehdoton juhal oli se, että Sarvilinnat saapuivat koko joukkueen voimin viihdyttämään meitä. Tällainen joukko meitä tuli vastaan Tasmanian lennolta. Oli ihanaa saada suomalaisia kaveita sekä äidille että lapsille. Ja aika vauhdikas viikko vietettiin. Meillähän on avoimet ovet kaikille, jotka jaksavat tänne asti tulla viihdyttämään meitä. Meillä on koulua ja töitä, mutta vapaa-ajalla mielellämme annamme viihtyttää itseämme.

Kaukonen bed and breakfast - you make them both -periaattella pääsee pitkälle.

Ensimmäinen yhteinen turistikohde oli Melbournen akvaario, jonne me hommasimme samantien vuosilipun, joten tulemme helposti seuraavienkin vieraiden kanssa sinne. Tässä on suurin koskaan elänyt hai.

Lassi yrittää tehdä tuttavuutta octopussyn kanssa, joka hyökkäili lasia päin.

Akvaarion meritähtiä pääsi taputtelemaankin ja Liina ilmoitti heti iloisena, että hän on paijannut meduusaa. Onneksi ei kuitenkaan. Täällä kuulemma kuolee enemmän väkeä meduusanpolttamiin kuin mihinkään käärmeisiin, hämähäkkeihin tai krokotiileihin. Hait ovat siellä Perthin suunnalla ja meidän porukalla ei ole mitään aikomusta mennä sinne käymään.

Paluumatkalla Liinaa tietysti väsytti ja näppäränä tyttönä järjesti itselleen kotiinkuljetuksen.

Vaikka on kivaa, että on vieraita, niin äiti on välillä TYHMÄ! Tässä nähdään mitä tapahtuu kun äiti TAAS kunnostautuu jollakin älyttömällä. :-) 

Meillä on täällä jo jaettu lasten ja aikuisten ruokavuorot! Aikuisten vuorolla on toki aika lailla rauhallisempaa ja enemmän tilaa pöydässä. Hannele ottaa tilanteesta ilon irti ja valitsee puolensa milloin mitenkin. Tässä pääsi ensijaolle susheista, kun ei hätkähtänyt melukylän lapsia.

Aikuisruokailijat saivat sentään vähän ruokajuomaa odotellessa. Huomaa suupielestä valuva kuolavana (kuvaajan jaloissa oli jo kohtalainen lätäkkö). Täällä on mielettömän herkullista sushia ja se on niin halpaa, että sitä voi oikeasti syödä usein.

Miksei aina voi olla lauantai, lauantai, lauantai. Miikseei aina voi olla lauantai, lauantai, lauantaiiii!!! (lauletaan sen radio cityn perjantaibiisin sävelellä). Me saatiin fazerin sinistä!!! Mullekin heltisi n. 2 palaa per levy. Pitänee kehittää kyynärpäätekniikkaa tai sitten alkaa pimittämään omia levyjä. Vielä on vähän tallella kaapissa, mutta siitä lapset ei tiedä mitään.

Lassi otti ilon irti herkkupäivästä. Tässä siis menossa aamiainen.

Ja mikään ei voita tyttökavereita! Tällaista oli mun huoneessa aamulla, kun Liinan ei tarvinnut lähteä kouluun.

Lauantairetkellä kävimme naapurikaupungissa Ballaratissa, jossa oli samanlainen kultaryntäys kuin Amerikassa aikanaan. Paikalliset liikennemerkit päätyivät iPhonelle, muut kuvat ovat ilmeisesti järkkärissä, joten näette niitä sitten kotiinpaluujuhlissa (jotka muuten on nyyttärit ja aussilaisittain BYO, me tuhlataan täällä kaikki rahat. toim. huom).

Sunnuntaina mentiin paikalliseen huvipuistoon Luna Parkiin. Siellä me Samin kanssa saatiin herkkukahvia sillä aikaa kun lapset juoksivat laitteesta toiseen. Muuten meidän aikuisporukka paleli oikein urakalla (tuuli ja 15 astetta ja välillä pientä sadetta). Lapsia sekään ei haitannut. Luultavasti eivät edes huomanneet, että satoi. 

Ja vielä tuli IHANA yllätys viikolla. Maarit oli laittanut meille suomi -paketin. Naistenlehtiä, fazerin sinistä, salmiakkia, ristisanoja, aku ankkoja... siis kaikkea mistä pieni suomalainen tulee HYVIN onnelliseksi. KIITOS MAARIT!!!