Aussien avoimet

Ja me pääsimme katsomaan Australian avointen semifinaalia. Matsina oli Djokovic - Ferrer.

Areenalla oli aivan mahtava tunnelma. Pelin aikana sai kohahtaa jos tilanne meni pahaksi. Ei huutoa tai riehumista kuten jääkiekossa...

Näin poseerattiin äidin pyynnöstä. 

Ja näin lähetettiin Leialle terveisiä (joka siis istui luennolla samaan aikaan ja whatsappaili mun kanssa).

Myös Liina nautti kisan tunnelmista. Peliä ei kuitenkaan seurannut ihan yhtä innolla kuin me muut. 

Tältä näyttää pääareena ulkopuolelta.

Lassi harjoitteli tuuletusta tulevaa grand slam voittoaan varten.

Sitten olikin jo Autsun ja Vautsun viimeinen ilta. Kävimme syömässä lähiravintolassa ja vanha suosikkimme piti pintansa. Ihanaa italialaista ruokaa.

Huomatkaa rusketus... siis mulla.

Kaunottaret.

Seuraavana päivänä olikin Australian kansallispäivä. Vietimme sen piknikillä Meretojien kanssa Botanical gardensissa.

Päivän juhlintaan kuului myös lentonäytös, jota oli täysin mahdotonta saada kameralle. Paraatista myöhästyimme velton aamun vuoksi, mutta lentonäytös kulki hienosti lähes suoraan yläpuolellamme.

Ja koko puisto oli täynnä tapahtumia. Lapset pääsivät itse värittämään omat leijat. Liina ja Miu tekivät omansa ja sen jälkeen olikin hieno leijakisa Meretoja - Kaukonen.

Ja meidän muruset olivat tehneet tämän!!! Mokkapaloja! Keskusta oli vielä sellaista valuvaa suklaata (joka ei siis yhtään lihota ja sitä voi verrata valuvuuden vuoksi keittoon, joten se kelpaa ravinnoksi myös herkkulakon aikana...)

Tässä satunnaisotos eteisen pöydältä. Se Ainon paheksuttu tanning oilkin on varustettu suojakertoimella 15. Muutoin peruskerroin täällä on 30 ja sitä on syytä käyttää. Mä olen saanut lähes kirurgisen ihon kuorinnan kun kerran unohtuivat suojakertoimet (ja sen jälkeen siis hommattiin se lierihattu).

Tää on aika hauska vaikka onkin kirjoitettu yksöisveellä. 

Ja Leevi... Katitäti tuli tänne ja toi Ukin lahjan. Nyt on sitten Leevikin nykyajassa ja iPhone 5 piirissä. Aika leveä hymy, joka on jatkunut naamalla jo pari päivää.

Tämä on erityisesti suomalaisille festivaalien järjestäjille. Tuo nimen alla oleva logo kertoo kaiken. Voisiko taiteiden yössä harkita samaa? Päästäisiin joskus pois siitä ikuisesta pussikaljan kittaamisesta.

Tässä uutuudet tältä erää.